Hatsinan piirin matkailuinfokeskus |
|
|
|
Hatsina tsaarin palatsi ja
puistot. Hatsina
on yli 80 tuhannen asukkaan kaupunki, joka sijaitsee noin 45 km
Pietarista etelään päin. Nykyinen kaupunki on rakennettu Venäjän keisari
Paavali I palatsin ympärille. Palatsissa on avattu näkemisen arvoinen
museo. Kaupungin arkkitehtonisena helmenä pidetään myös ns.
Prioriteettipalatsia, joka on kuuluisan 1700-luvun venäläisen
arkkitehdin Nikolai Lvovin suunnittelema ja on rakennettu
savimultaseoksesta. |
|
|
Inkeri tuntematon maa.
Inkerinsuomalaisten historiaa ja nykyaikaa, entiset ja uudestaan
elpyneet luterilaiset kirkot (Hatsina, Kolppana, Skuoritsa, Tuutari,
Kupanitsa, Spankkova, Tyrö ym.), keskiaikaiset linnoitukset (Kaprion
linna, Jaaman linnan rauniot), ikivanhat kiviristit ja Stolbovan rauhan
rajakivet (mm. Äitikivi, Kuukivi), vanhoja inkeriläisten, inkerikkojen
ja vatjalaisten kyliä tulevat teille tutuiksi.
|
|
Kierrokset:
Keski-Inkeri (Hatsina - Taaitsa - Skuoritsa - Tuutari, 4 h.),
Länsi-Inkeri (Hatsina - Kolppana - Spankkova - Kupanitsa Moloskovitsa,
6 h.), Suomenlahden etelärannikko (Pietarhovi - Tyrö - Soikkola - Vipiä
Kosemkina, 8 h.). Lähtö Pietarista tai Hatsinan Orbita-hotellista. |
|
|
Gatchina (Hatsina).
Hatsinan
piirin hallintokeskus, yli 80 tuhannen asukkaan Hatsinan kaupunki,
sijaitsee noin 45 km Pietarista etelään päin. Nykyinen kaupunki on
rakennettu Venäjan keisari Paavali I:n palatsin ympäri. Nykyään
palatsi toimii museona.Kaupungin kaakkoispuolella Mustajärven rannalla
sijaitsee ns.
Prioriteettipalatsi,
joka on kuuluisan 1700-luvun venäläisen arkkitehdin Nikolai Lvovin
suunnittelema ja on rakennettu savimultaseoksesta. |
||
Kolpany (Kolppana).
Esikylä Hatsinan eteläpuolella. Tähän vuonna 1863 perustettiin Kolppanan
opettajaseminari, joka kasvatti inkeriläiskansankynttilöitä vuoteen
1938 saakka. Merkittävimpänä rakennuksena on aina ollut v. 1800
rakennettu suomalainen Pyhän Pietarin kivikirkko (seurakunta on
perustettu vuonna 1640 Ruotsin vallan aikana). Kirkko sijaitsee
Avangard-tehtaan alueella, jonne seurakuntalaiset ja matkailijat
pääsevät sunnuntaisin. |
||
Skvoritsy (Skuoritsa).
Inkerejoen yläjuoksulla olevassa Skuoritsan kylässä aktiivisesti toimii
inkerinsuomalainen luterilainen seurakunta, joka peruskorjaa omaa
vanhaa kirkkoa. Skuoritsan seurakunta oli perustettu vuonna 1624.
Vuonna 1834 tsaari Nikolai I lahjoitti seurakunnalle 90 000 ruplaa ja
1839 puukirkon tilalle rakennettiin uusi kivikirkko Hatsinan kaupungin
pääarkkitektin A. Baikovin sunnitelman mukaan. |
|
|
SUIDA (Suija). Suija mainitaan Novgorodin aikakirjoissa jo vuonna 1499, jolloin siellä sijaitsi ortodoksinen naisluostari. Suijan kylä liittyy venäläisen kansallisrunoilijan Aleksandr Sergejevitsh Pushkinin elämänvaiheisiin. Suijan kartano oli Hannibal-suvun pitkäaikainen asuinpaikka. Se omistaja Abram Petrovitsh Hannibal oli Pushkinin Afrikasta (Kamerunista) lähtöisin oleva esi-isä äidin puolelta. Museo, kartanon puisto ja Abram Hannibalin hauta. Kesällä puistossa voi järjestää piknikkejä ja muita tilaisuuksia.
|
||
KOBRINO (Koprina). Nähtävyyskohde Pushkinin hoitajatar Arina Rodionovnan miehen tupa, joka on n. 200 vuotta vanha. Arina Rodionovna oli Aleksandr Sergejevitsh Pushkinin njanja eli lastenhoitaja, jolla oli inkeriläiset juuret. Koprinan luterilaisen kirkon (seurakunta oli perustettu vielä Ruotsin vallan aikana) ja pappilan paikka. |
|
|
|
|
|
SIVERSKI, ROZHDESTVENO, VYRITSA (Siiverskä, Possata, Viiritsä).
Luonnonkauniit Otresjoen rannat ovat aina olleet pietarilaisten
kesämökkiseutua. Lomapaikoista tunnetuimat ovat Siiverska ja Viiritsa,
joissa kesäaikaansa viettivät kuuluisat kirjailijat kuten Ivan Jefremov
ja Maksim Gorki, taidemaalarit Ivan Shishkin ja Ivan Kramskoi.
Possatassa (venäläistä sanasta posad keskiaikana esikaupunki,
nyk. ven. kylän nimi on Rozhdestveno) kunnostetaan vanha kartano, jossa
lapsuuden vuodet vietti venäjäksi ja englanniksi kirjoittanut Vladimir
Nabokov (kuulusian Lolita-romaanin tekijä). |
||
Lampovo (Lamppula).
Vanhanuskoisten entistä rakennuskulttuuria. 1800-luvulta hyvin
säilynyt kaunis suurkylä puutaloineen. Sijaitsee n. 60 km Hatsinasta
etelään. |
||
TAITSY (Taaitsa).
Hatsinan ja Pietarin välissä on iso Taaitsan kylä, jossa asuu sekä
venäläisiä että inkeriläisiä. Taaitsassa 15. lokakuuta 1988 pidettiin
Inkerin Liiton perustamiskokous. Nykyään täällä toimivat Inkeritupa
(Inkerin Liiton paikallinen osasto) ja Suomen valtion varoilla
rakennettu inkeriläinen vanhusten palvelutalo. Kylän
nähtävyyksiä: mainio Demidovin kartano (ark. lvan Starov, 1700-luvun
loppu), iso ortodoksinen Pyhän Aleksin kirkko (1914, ark. I.
Ekskuzovitsh), raunioitu Pyhän Aleksanteri Nevskin kirkko (1794),
Taaitsan lähteet ja vedenottolaitos (pituus 14 km, v. 1774
insinööri Bauernan rakentama). |
|
|
SHPANKOVO (Spankkova). Kylä edustaa perinteistä inkerinsuomalaista rakentamistyyliä. Luterilaisen kirkon (1833) rauniot.
|
||
Erikoistarjouksemme on Suomalainen Pietari kaupunkikierros
(3,5 h). Pietarin kaupunki on rakennettu suomalaisesta graniitista
Nevajoen suistoon, jossa ennen Pietari Suuren aikaa oli ollut kymmeniä
suomalaiskyliä. 1800-luvun lopussa Pietari oli siinä asuvien
suomalaisten lukumäärältä (noin 25 000) toiseksi suurin suomalainen
kaupunki. Kaupungissa ja Inkerissä silloin elettiin säilyttäen aitoa
suomalaisuutta. Mannerheim, Faberg,
Johan Parviainen nämä kuuluisat suomalaista alkuperää olevat nimet
kuuluvat myös Nevan kaupungin historiaan. |
||
e-mail: anttisyrov@rambler.ru |
Yhteystiedot: Hatsinan piirin
matkailuinfokeskus), johtaja ANTTI SYROV |
WEB-design
Antti Pyykkönen |